Ensimmäisen kuvaus viikonlopun saldo oli huikeat 1553 onnistunutta agility kuvaa Piikkiöstä Tsaun juhannus-kisoista: http://picasaweb.google.fi/EssiYoyo. Yoyokin kuvia olisi tarkoitus laittaa piakkoin blogiin.

Luoksepäästävyys :10                                                                                                                        

Paikallaan makuu:0 (nousi noin 30 ennen ajan umpeutumista)      

Seuraaminen kytkettynä:8            

 Seuraaminen vapaana:0                                                                                                                         --> kesk.  (Yoyo päätti lopetta kisan tähän ja meni aidan ali kentän ulkopuolelle. Loput liikeet noin 5 min. kuluttua suoritimmekin sitte hihnassa ja kappas kummaa ne sujuivat erittäin hyvin)

Reetan kanssa osallistuttiin mölli luokaan ja saatiin 1 tulos ja sijoituttiin kolmanneksi tasapistein kakkosen kanssa (hänellä enemmän kymppejä)

Tulevaisuudessa Reetalla näyttely Raumalla ja kisat Turussa ja Yoyon kanssa treenaillaan vielä.

AGILITY: olemme treenailleet, mutta ei siittä sen enempää. Kävimme epiksissä  ATTllä ei niin kovin hyvällä menestyksellä. Minä jänitin, hosuin ja Yoyo hauskuutti yleisöä. Eli kisaan Reetan kanssa ATTllä ja Yoyon kanssa Tsaula =)

NÄYTTELY: Käytiin sitten pöyrähtämäsä Vaasa KVssä, eikä sieläkään menestyminen päätä huimannut. Yoyo sai EHn ja toinen pieni kk pode sai H. Ei tainut tuomari tykätä/tietää mitään podengoista, mutta näyttelyt on aina tuomarin makukysymys. Tiedetään ainakin että tämä tuomari ei tykännyt meidän Yoyosta.                                                                                                                                          Samana päivänä Siiri oli hienosti toinen JH kisoissa Reetan kanssa. Onnea!

JUOKSU: keskiiviikona oli taas juoksu treenit ja kappas kummaa Yoyo kävi taas aivan kuumana vieheestä. ..ja hevosista, jotka jouksivat radan vieressä. Treenit sujui hyvin, mutta kun itse lähestyin viehettä Yoyo jätti sen koska tiesi että ottaisin sen pois siltä. Muuten jäi tosi hyvä mieli. Tyttö on tosi nopea. ....ja ÄÄNEKÄS =)

TEMPPUJA: Olen opettanut Yoyolle erilaisia temppuja koiratanssi ja hauskan pitoa varten. Nyt listaan voidaan kirjoittaa pari uutta temppua. Eli opetin Yoyon istumaa taka jaloillaan "nätisti" ja kierimään. Molemmat kaipaavat hiomista, mutta sujuvat jo hyvin..

TOKO: ilmoitin Yoyon ensimmäiseen virallisempaan toko kisaan, ja koska huipulta ( =) ) on aloitettava niin vain niin pieneen kilpailuun kun tokon SM-kisat ja ATTn joukkueeseen. Katsotaan miten menee. Pitää aloitella maltillisen tehokkaat treenit.

Menimme ensin tontarille, mutta koska puistossa oli vain isoja koiria (tanskandogeja ja irlanninsusikoiria) päätimme mennä Yo-kylään.

Yo-kylässä olikin sitten tytöille sopivaa seuraa. Yoyo oli heti innoissaan haastamaan muita leikkeihinsä ja saikin monet innostumaan menostaan. Tilda aristeli ensin hieman vieraita koiria. Hetken kuluttua tyttö rohkaisi mielensä ja lähti mukaan leikkiin.

Kun suurimmat leikit oli leikitty lähdimme lenkille. Lenkillä tytöt olivat suurimman osan matkasta remmeissä, mutta rauhallisimmilla alueilla he saivat olla vapaana ja nauttia podengon elämästään täysillä. Lenkin aikana juttelimme Tildan emännän kanssa paljon koirista (erityisesti podeista. ...tietenkin =)).

Lenkkimme kiersi Aurajoen (?) ympäri. Ja paluu matkalla autolle kuljimme vielä koirapuiston ohi. Siellä odotti mieluinen yllätys, jonka takia oli pakko mennä vielä aitauksen sisä puolelle (lenkkiä oli jo nyt kestänyt lähes 2½ tuntia). Aitauksessa oli hoito-koirani Niilo (pieni kk podengo), jota emme olleet nähnyt aikoihin. Nyt oli siis otettava pieni painimatsi.

Sitten olikin aika suunnata tassut kotia kohti. Vielä autossa tyttöjen piti ottaa viimeinen paini erä, vaikka kunpikin oli ihan väsynyt (loppu päivä menikin sitten torkkuen).

Ilma oli kylmä ja hieman vetinen aamulla (taisi jotain lumen tapaistakin tulla taivaalta). No siinä ajoimme iskän kanssa Saloon, jonkun koulun kentälle. Jonotin ensin pitemmässä jonossa, jossa sain Yoyon ilmoitettua pieniin ja sen jälkeen vaihdoin jonoa Reetan ilmoittamiseksi veteraaneihin.

Odottelu aika oli pitkä ennen kuin oli kummankaan tytön vuoro. Onneksi paikalla oli tuuttuja. Pienet lk podengot Unelma ja ... Apua nyt en muista sen uroksen nimeä.. =( Hieman noloa, mutta laitan sen kun muistan. Siinä sitten harrastimme hieman peinimuotoista pode painia ja katsoimme Yoyon kanssa kun podengot olivat lapsi & koira kisassa. Valitettavasti he eivät menestyneet vaikka esittäjät esittivät hienosti koiransa. (tuomari teetti vaikeita kuvioita nuorille).

No juuri ennen kehä vuorojamme asteli paikalle aivan syötävän ihana 5 kuukauden ikäinen pieni kk pode "Veera". Kyllä siinä Yoyo hetken ihmetteli: "ihan kun katsoisi peiliin". Yhdennäköisyyttä oli aikalailla. Hauskinta kaikessa oli se, että Veeran perheeseen kuului sheltti Reetta. Mikä yhteen sattuma.. pode + Reetta -yhdistelmä (Sirunkin (pieni kk pode)omistajalla on länderi, jonka nimi on Reetta). Niin Veera oli hienosti sinisten pentujen kolmas.

No sitten itse kehän tapahtumiin. Ensin oli vuorossa Reetan kanssa veteraani kehä. Parinamme oli noin 11-vuotias dobberi (?). Reetta sai sinisen nauhan, vain koska liikkeet eivät olleet kovin hyvät tuomarin mielestä (itse olen tietenkin toista mieltä=)). Muutaman minuutin kuluttua oli siitten Yoyon vuoro yrittää valloittaa tuomari. Yoyo liikkui hienosti ja käyttäytyi muutenkin mallikelpoisesti, jopa pöydällä, jossa Yoyo ei aina tahdo käyttäytyä. Yoyo sai punaisen nauhan.

Samalla kun olimme Yoyon kanssa kehässä alkoi sinisten veteraanien kehä, joka sai hetken odotella saapumistani. No sitten itse sinisten kehä: Reetta oli neljäs. (Ja Veeran Reetta shelti oli pun 1.. BIS sijoitusta en sitten tiedä).

Punaisten pienten koirien kehää saatiinkin sitten taas odotella tovi, jos toinenkin. Tuuli alkoi samalla yltyä. Odottelun jälkeen Yoyo alkoi jo väsyä, mutta pääsimme silti kahdeksan parhaan joukkoon. Sijoitusta ei silti tulut. Sitten nokka kotia kohti. (niin ja jos muuta hyötyä/iloa ei ollut (,vaikka olikin) niin saimme treenailtua tokoa häiriön alla).

Iltapäivällä suuntasimme nokkamme kohti metsää. Menimme äidin kanssa tekemään ensimmäistä verijälkeä, ikinä, koirillemme. Reitti oli suora noin 10-20 metriä. 1 ½ tunnin kuluttua tulimme paikalle koirien kanssa ja teimme jokaisen kanssa jäljen erikseen.

Verdi: Hmmm.. Mikäs täällä tuoksuuu..? Täytyypä merkata tämä reitti. Ai, onko täällä namia, no jospa vähän nuuskin.. No mitä sä siinä osoittelet maahan.. Se on verta joo, ky mä nyt tiiän.. Ahaa täällä on taas nämia..

Verdi: no nyt mä alan tajuta.. Mun pitää nuuskii tätä verta.. Mut enks sais merkata ees hiukan.. No ei sit mä etin nää namit.. Nam, lauantaimakkaraa....!

Reetta: ai mitä mun pitää etsiä?!? no hyi yök verta... ai siis nami, no sitten.. lisääääääääääääääää!!!! Namiaaaaaaa!!!!!!!!! en mä ehi nuskuttaa mitään ällöä verta kun mä haistan jossain namia...

Yoyo: meeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeetttttttttttttttttttttttttttttttssssssssssssssssssssssss ssssssssssssäääääääääääääääääää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! mätuun ihan hulluksi.. En mä nyt ehdi kuuntelee. Eks sä tajua?!? Ai hei tääl on tätä ihanaa verta.. Nam... No mut en mä nyt pysty kun oon päässyt metsääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääännnnnnn!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Eli tästä voitte päätellä miten meni. Nyt vaan pikku hiljaa koitetaan oppiia nää jäljen salat ihan hauskan pitoa varten.

Kisa paikalla oli muutamia tuttuja ihmisiä ja koiria. Ilmoittautumisen jälkeen teimme Yoyon kanssa hieman tokoa, jotta kontakti radalla pysyisi hyvänä, eikö karkailua tapahtuisi.

 Rata olikin rakennettu jo ennen kuin saavuimme paikalle, joten sivusta tutustumiselle oli rutkasti aikaa. Lähöjärlestys oli tällä kertaa kisoissa maxi-medi-mini, joten muiden virheitä ehti katsoa, ennen kuin itse pääsi radalle. (alla ratapiirros, jossa mittasuhteet hieman mättää, mutta perus idea on selvillä=)

Lähdimme Yoyon kanssa radalle ensimmäisenä koirakkona. Radan alku oli lupaava. Yoyo päsyi hanskassa heti alusta asti. Esteille 7-8 vienti oli tuottanut hieman pän vaivaan rataan tutustumisessa, mutta pienoisella kiirellä se sujui silti vallan mainiosti. Tein persjätön 6 putken päässä ja takaaleikkauksen 8 putkessa. Puomin kontaktit onistuivat hyvin, kuten loppu ratakin.

Yoyon tulos toisesta epiksestä oli: aika -19, 60 ja virheittä 0. Sijoituksena hieno KOLMAS sija. Näin saimme näytettyä että kyllä se podekin osaa. =)

Niin ja podengo oli lyhennytty hieman hassusti eli piepod, mutta ei se mitään.. =)

Tässä hieman kuvia lenkiltä:

Tänään sitten on taas Yoyon treenit ja otetaan todella kevyesti viikonlopun kurssin jälkeen. ..ja jospa Yoyo pääsisi taas leikkimään hieman Miirun kanssa.. ;)

Pari viikkoa sitten oli vielä lunta ja Inka oli meillä kylässä.. Käytiin Ruissalossa tuoksuttamassa kevättä.. (lintu bongarit jäi pois kuvasta ;)

Kaikkille hyvää ja lämmintä kevättä =)